rouva?

ai minäkö? rouva? no jaa......

koitin kirjoittaa ruotsiksi tämän,mutta sanat eivät vaan tulleet niinkuin haluaisin..

yritin eilen kertoa rakkaalle miehelleni että vaikka en saannutkaan suudelmaa alttarilla sormustenvaihdon jälkeen , niin en ole katkera. en ollenkaan! sillä tämäkin oli yksi niistä asioista jonka halusin että tulee tehtyä erilailla kuin "kaikki muut"..:-) olen nyt 2viikkoaja 2 päivää verran nyt ollut rouva sandström blomqvist, eikä oikeastaan tunnu missään eikä millään tavalla erilaiselta kuin ennen. mielestäni se on hyvä asia, koska ei mielestäni koko maailman pitäisi heittää kärrynpyörää siksi että avioliitto solmitaan =)) mutta tämä on taas vain minun mielipiteeni asiasta.
kuitenkin sanoin että haluan että hän ymmärtää, että vaikka emme ole ehkä maailman "söpöin" ja rakastunein pari niin haluan että hän seisoo rinnallani elämämme loppuun saakka. ja että haluan vanheta yhdessä hänen kanssaan. meillä kaikilla on oikkumme, nii hänellä kuin minulla ja kaikilla muilla. tämä onkin yksi syistä miksi päätin mennä naimisiin tämän kanssa! hän on omlla tavallaan niin ihanan rehellinen ja pöljä,ja harvoin miettii mitä muut hänestä tykkäävät. rakastan häntä just semmoisenaan kuin on, ja näillä näkymin myös tunteet menevät näin toiseenkin suuntaan =D
mutta en mä silti pidä itseäni minään rouvana :D
en nyt enkä koskaan... mä olen vaan mä eikä minusta kyllä rouvaa saa vääntämälläkään :D